 |
| Pänikove čuopâdâs maŋa 15.12.2015 |
Lijjim talle mudoi-uv monâmin maassâd Hollandin, nuuvt et tiilájim ääigi jieččân pänituáhtárân. Suu diagnoos lâi: "luoddânâm pääni" já et "motomin päne uđđâsisttuovŋâm išedičij". Já sun algâttij tipšo täst. Mun aštus kuldâlim päne, vissâ muáddi ive. Jyehi ihepele kontrollist muštâlim pänituáhtárân, et pääni oroi ärgin. Ovdâmerkkân miinii smavvâ tiŋgijd tego siemmân teikâ kyeletäävti kuoskâttâs povčâstij. Suu raavâ lâi ain siämmáš: čuávvuđ já vyerdiđ. Motomin tot väivi lappui jiešmeidlist ääigi mield. Jis ij viärráábin šodâččij, ij tarbâšiččii maiden toos porgâđ.
Nuuvt te iveh monnii, já peessim loppâihán 2013. Já nahan te mottoom iijâ koccájim mielâttes päniveerkân. Iđedist soittim vuod pänituáhtársân, kote lâi eidu talle luámust. Ferttejim moonnâđ koccee pänituáhtár kuuvl ránnjásiijdân. Taat pänituávtir meridij lekkâđ päne já toohâđ ruotâstipšo. Tot piištij ääigis, já nuuvt te paaccim vuordâččiđ.
Mottoom oho keččin ruotâstipšoost tubdim, ko pääneest fakkist luovânij pittá. Mun aštus moonnim maassâd pänituáhtár kuuvl. Sun eeđâi, et ruotâstipšoost nubbe pänituáhtár lâi viehâ ennuv lekkâm päne, nuuvt et pyeremus ličij sáhháđ päne täsivin já pieijâđ toos kruuvnâ oolâ. Na nuuvthân sun tom toovâi.
Mottoom mánuppaje keččin pääni vuod kulluuškuođij. Pänituávtir ooinij röntgenkooveest, et pääni lâi val viärráb tiileest ko ovdil vuossâmuu ruotâstipšo. Nuuvt te sun vuolgâttij muu ruotâstiipšon Rotterdam pyeremuu klinikkan. Ruotâstipšo koolgâi porgâđ nube kerd.
Taan nube tove ruotâstipšoost kevttui ävkkin mikroskoop. Já taat tuávtir čuopâi uáli kuhháá, muáddi tiijme. Mun čokkájim njälmi áávus. Masa jo nohádim moddii. Mikroskoop čaaitij, et muu ránnjásiijdâ pänituávtir lâi tiävdám kulmâ ruottâs. Toho lijjii pááccám vala kyehti ruottâs, maid ij päljis čolmijn aiccâm. Toh láin kuohtuuh tääl siäjumin. Taat lâi-uv kustoo megapääni, maid uáli harvii ooinij. Taat ruotâstipšoo kuvvij muu päne pyerebeht eidu taan tiet. Já nuuvt vuod poođij pyereeb äigi muu njáálmán.
Mut maht lâškin, ko ive 2015 pelimuddoost vuod tubduuškuođij, et pääni ij lam oornigist. Tattum vuod kontrolääigi pänituáhtár kuuvl. Pääni lâi vuod kuddum. Ruotâstipšo lâi pyereest luhostum, nuuvt et váddu ij lam tobbeen. Sun vuolgâttij muu taan tove pyecceiviäsun käibikiiruurg kuuvl. Käibikiiruurg čuopâi muu päne ruottâs áávus. Čuopâdâs piištij suullân vaartâ. Tijmepele siste lijjim vuod olgon já juolgijdân alne.
Vuossâmuu čuopâdem maŋa pääni kuddui uđđâsist. Ožžum antibiootijd. Toh nuhhii, jeđe uđđâsist tubdim, et pääni ij lam oornigist. Juovlâmáánu pelimuddoost lâi nubbe siämmáálágán čuopâdâs. Taan ääigi lijjim uáinám jieččân kiiruurg jo neljii. Ijba tast mihheen, sun lâi maailm hiärváámus olmooš, nuuvt et tien tááhust puávtáččim puorijn mieláin čuopâttiđ veik puoh panijdân. Tot ij poovčâst kietâdâllâm ääigi ige tastmaŋagin.
Já eidu tääl lam uáinám jieččân pänituáhtár suullân 12 kerdid taan päne keežild, kyehti ruotâstipšoo neljii já vala käibikiiruurg neljii. Tääl pääni lii ain mahtnii liävuttem. Käibikiiruurg lii ettâm, et čuávuvâš tipšom lii päne kiškottem já implant pieijâm. Taat kozzâš oro kuittâg lemin ollâgub munjin. Ferttiiččij leđe oles ihepele pänettáá ovdilgo toos finniiččij rahtum päne sajan. Monâččij-uv tot äigi mon jotelávt?
Tääl te kuldâlâm já smietâm, et must vaarâ ličij pääni kiškottiđ, mut sirdám miärádâs já sirdám. Forgâ lii vuod ihekontrol äigi pänituáhtárist. Talle mun ááigum ráđádâllâđ. Jisba mun kuittâg-uv pastaččim tipteđ vala jieččân päne? Käibikiiruurg lii kale ennustâm, et taan päne eellimmuddo ij ližžii innig nuuvtkin kuhesáigásâš.
Mun páásám vyerdiđ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti