Mun lam uážžum taam määrhi enistân. Sun halijdij tast luoppâđ. Sust tot lâi lamaš vuárhást mottoom čuhheest veik mon kuhháá. Taat märkki lii ovdil tien ääigi lamaš muu eeji puursâst. Muu eeči jaamij 1971. Tot lâi eeni muštâlmij mield tondiet luhošlanttin, ko 1960-lovvoost ij vala tarbâšum ruttâ nuuvtkin ennuv. Jo tondiet taan määrhist lii munjin tobdoárvu. Eeči lâi smiettâm, et jis tast maka motomin ličij stuárráb-uv árvu. Taat šlantti lii mahtnii puáttám Kossenâmân, mii lâi muu eeji päikki.
Mun lam motomin keččâm, maggaar märkki tot jiešalnees lii. Tot lii silbâruttâ, mon árvu taan ääigi ruuđâst oro lemin suullân love eurod, ij tađe eenâb. Taan siämmáá ohtâvuođâst lam meiddei tutkâm maarhij historjá. Vuossâmuuh silbâmäärhih teddiluvvojii ruttâpáájást 15.10.1864. Syemmilâš meetaalruttâ lonottui vuossâmuu keerdi táválâš ulmuid skammâmáánust 1865, mii tovâttij korrâ olmoošpokkiittuv Suomâ paaŋki oovdân. Vistig lijjii finniimist tuše veškiruuđah sehe siilbâst valmâštum 25- já 50-pennisiih. Tievâ silbâruuđah adai määrhih luáštojii markkânáid eskin 1.3.1866. Taat ruttâ lii tastoo puáttám tobbeen. Ive 1864 määrhih kale láá mottoom verd tivrâsuboh numismaatikkoi čuágálduvâin.
Ive 1865 adelum manifest puáđusin Suomâ lavâliih ruuđah lijjii täst ovdâskulij silbâmärkki já silbâruble. Suomâ Paaŋki pävirruuđah pissuu aanoost taan maŋa-uv, mut toi árvu vuáđudui tääl paaŋki čonnâsmân lonottiđ taid táárbu mield siilbân. Ruošâ pävirruublijd Suomâ Pankki ij tarbâšâm lonestiđ. Ruošâ peln haahâ silbâvuáđust kománij, já ton čuávumuššân enâmij ruttâsysteemeh šodâškuottii jieijâs kuávlun. Ruttâoornig jiečânâsvuotâ šoodâi Suomâ ekonomlii autonomia kulmekeđgin.
Jiem mun tieđe, maid mun jo aigoom jieččân silbâmarhijn. Jiem vissâ tađe komálubboid. Tot uážžu pääcciđ muu luhošlanttin täst ovdâskulij-uv, smavvâ mušton jieččân eejist.
 |
| Muu silbâmärkki (1866). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti