Saaveehkeeji sáŋgár

Pyeidicissááš ciivhij ollâ nuottáin tijmái muottui mušto
mii tubdui raddeest ko sun ooinij škovlâpárnái čuoigâmkišto
Suáhikierrust sun keejâi škoovlâ häppilumos čyeigeid hurgemin
já kuulâi škáájáán peht škoovlâ rehtor puoh čuoigâmtábáhtuumijd seelvâtmin

Tast alda kullui miänu tego olvoo kumppivalve
Mut ij, tääl lâi peivi, tuš škovlâ taaiđij leđe saaveehlättee alne
Veik pyeidicissááš lâi-uv meeci parohumos loddááš kirdemist
tast lâi liijká korrâ pargo ulmui njulččeluovdij alne čuážžumist

Tiijmá sust lâi ubâ täälvi korrâ mielâ peessâđ saaveehlättee oolâ
jeđe sun lâi viijmâg mottoom kiđđâpeeivi juksâm jieijâs moolâ
sun lâi syele njaahâm mottoom škovlâkandii saaveehnjune kiäčán
já pisottâlâi tast čuožâd, ubâ kuhes lihâdemtijme määđhi miäcán

Pyeidicissáá feerim lâi-uv lamaš meecist stuorrâ tábáhtus
vissâ siämmáá kuodduustuvvâš tego cissái puzzâvuárhá uđâštus
kuohtuin aašijn lostâ čaalij kuhháá, korrâsávt
tággáár čuoigâmvyevi koolgâi tutkâđ pyereest, vuáđulávt
Tom et lâi-uv ulmui valastâllâmšlaajâ loodán mahten torvolâš
vâi tuše humos lodderiävo uđđâ hokâttâs

Ij lam tiätu kiästen, maht te mediastkis miänudiđ
koolgâi-uv saaveehkeejist raccasteijee lode eenâb-uv ráŋgášiđ vâi ávudiđ
Mut pyeidicissááš ij lostâčalluin ennust perustâm
sun lâi forgâ smavvâ váárvuid monnii saaveehkiäčán punjâstâm
Juolgijdis sun čoonâi várvoid kiddâ häppilávt
Já nuuvt te kivkked poođij uđđâ čäittimpeivi, vissásávt

Já tääl te pyeidicissááš huurgij saaveehkeeji sáŋgárin
lâi jieijâs čyeigeesátuliigis kollevuáitun hušotmin
Huš, hš, kacoous, pyeidicissááš piškádij
nuuvt et čyeigee omâs jienâ maŋŋaal vilpâstij

Nuuvt te keevâi et piškom keežild čyeigeeriäpu suorgânij
já vahâgâsâst saaveehkeejis stuorrâ kiäđgán vojâstij
Já cissáá saaveeh jooskâi jotemist
čyeigee ciävui, kaavnâi jieijâs čuoigâmlättee paaldâst vaskâmist

Cissááš čooskij uáivis já mottoom ááigán jámálgij
já ko sun tastkis čielgâi, sun smietâi, et maht sun täst ovdâskulij kirdáččij
Várugávt sun lihâttâlâi suájáidis
mut uálgissuájáást tubdui miinii omâs vááduidgis
Já veik sun maht ličij lämis suájáás fáškudâm
oroi et vissásávt puoh ton suonah lijjii vienâlâm

Ko pyeidicissááš viijmâg muottust pulttâsij
sun ooinij maht te suu sátulâš jo ovdâskulij čuoigâlij
ij cissááš peessâm innig saaveeh sáátun njuškiistiđ
toos te riäpu kaartâi vaskâm oolâ nutâgiđ

Mut ij pištám cissáá ohtuuvuotâ avalávt
sun tuubdâi kuáskim koozâi čarvim uáivistis pastelávt
Cissáá vardee nierâ kuáskim tuđhâdij
ruohâi, kazoi, vala volliittij
Ij lam vuovâs leđe kuáskim saalâs vaskâmist
cissááš tuođâi poolâi jiegâeđestis

Kuáskim ložžij váhá čárváidis
mut cissááš ij kuittâg joskâm tuárgistmist
Tot lâi jieijâs mielâst čuuvtij hávádum
já šnuđgoi et suu čuoigâmnaaveer lâi vissâ avepiäiván pilledum
Sun huuihij, áánui áármu kuáskimist
ige áigum jäämmiđ tastko sun ij lam vala tuárvi čeppi kištoičuoigâmist

Kuáskim puunjâi uáivis já smietâi ucánjii
jáá, et čuoigâmtáiđu - manegis kuáskimáid-uv ij
Jeđe kuáskim aštus cissáá čuoigâmjurdust movtáskij
nuuvt et kiirdij miäcán, saaveehmuorâid čokkiistij
Ij sun innig muštám pivdeđ pyeidicissáágin
ko lâi nuuvt korrâ liävttoin saaveehluovdijd sáhháámin

Mut pyeidicissááš ain huttái vaskâmist
já puoh eres iše oroi lemin ucâmist
suu häävi uáivist povčâstij
já čuávji meid nuuvt čuuvtij šnjorijdij et loddáášriäpu jieš-uv tien jienâst palaskij

Aldakuávlu kuávská lâi koccám cissáá čoolij šnjoorijdmân
já tot poođij, kuulâi ubâ mainâs, čuoigâmkištoi aalgâst kuáskim vollitmân
Mainâs kuldâldijnis kuávská aštus čoonâi cissáá häävi nuávluinis
já vala faalâi cissáážân purrâmužžân pyeidikumppâsis

Šiev tipšo maŋa pyeidicissááš kal iäláskij
mut liijká suu suájá ucánjihhii povčâstij
Sun ferttij pääihist váhá vuoiŋâstiđ
mut meiddei smiettâđ, maht suu čuoigâmtááiđuid puovtij pyerediđ
Sun še rähtiskuođij olssis fijnâ savehijd
já rähistij tom jurduu et uárnee forgâ puoh cissáid olmâ čuoigâmijd

Tággáár tiileest aalgij pyeidicissáá já kuávská ustevvuotâ.
Oskoh-uv tun taam mainâs - laš-uv tuotâ?

Ain šiev šoŋŋâ

Šoŋŋâ läävee sárnuttiđ ulmuid. Munjin lii ettum, et muu jurdâččemmaailmist lii uáli harvii "šiev šoŋŋâ", nuuvt et ij lah meendu paahâs ige meendu koolmâskin. Ige piäivášgin pääšti meendu čuuvtij teikâ ij lah arvemin ige šuármu.

Onne lam Avelist. Lam peljipohčâsist já lii muu mittomere mield hirmâd jo puolâš. Lii -30 cekkid. Ij pyevti moonnâđ olgos taan tiileest já tággáár šoŋŋân. Mut liijká-uv mun uáinám, et taat šoŋnâ lii uáli pyeri. Mun jo majemuu keerdi taan pargopäihistân keččim puolâščuukán: tot lâi jo meendu assaas jieŋâst. Lii äigi tom suddâdiđ, mut kuus te evvisijgijn? Puolâsčukke ij lah aldagin kuáros. Lam váldám puoh evvisijd tobbeen olgos já nutkâm taid kaasâ siis. Já kaasâ lam kuáddám olgos puolâšân. Tehân te puolâščuhheest lii pyeri äigi suddâđ ige taarbâš poollâđ evvisij suddâmistkin.

Puolâščukke kale suddá já tastoo mun puávtám tom sihostiđ já putestiđ. Tiäđust-uv mielân puátih jotkâjurduuh-uv: koolgâm-uv mun tuođâi-uv mäksiđ šleeđgâ já anneeđ purrâmuš kolmâsin, jis luánduenni taha tom munjin nuuvtá? Láá-uv koonstah, maht te kuohtuid puávtáččij anneeđ ävkkin, aainâs-uv tagarij aaigij, ko olgon-uv ličij tuárvi puolâš? Maht te tovlááh ulmuuh ležeh puoh ornim, ko puolâščuheh iä lamaš? Tom kale tiäđám, et purrâmuš ij talle lam meendugin valjeeht. Häärvis tast jiänusân sárnu, et purrâmuš lâi uccáá. Vala táálááh ááhuh láá karttâm vyelgiđ juoŋâsijd kuohâđ tondiet ko ij táálust lam mihheen, maid puurrâđ. Šiev peellin lii vissásávt-uv tot, et tađe vorrâsub evvis ij kosten kavnuu piävdán, jis kyeli njuškee njuolgist čääsist taldik oolâ. Koškepiärguh, koškepuškoh já sälttikyeleh tiäđust-uv láá kuhebiššáá-uv siäilum. Siämmáánáál kuobbârijd puáhtá siäiluttiđ, veik motomeh kale láá annaam já ain aneh taatijd já ruávskuid já tien tiegarijd kuusâi já poccui evvisin.

Lii-uvsun talle tááláá ulmuu konstâ-uv purâškyettiđ tego tovlááh ulmuuh? Iveaigij mield eresnáál. Talle iä puolâščuheh ubâ onnuuččiigin, šleđgânjielleeh. Já talle lii tiätulágán purrâmuš vuorkkiimân ain tuárvi šiev šoŋŋâ.

Kuovskâsij kovvejeijei

Jiehhân tun ubâ alme faŋgii
tuš hokâttâlah
ton mystisijd čuovâid
liinsâ siisâ
njomâstah taid njuolgâdin, ruánáájin, lilan, jamâkuokšâdin
máálááh tai roobdâid ruopsâdin
finniih taid juurrâđ oovaallávt likkoo riggee
             tánssáđ Jieŋâmeerâ kirkis alme vuástá
             lebbiđ sparkkee suoivuid uápis jäävri oolâ

Já ko uáináh
et vaibâm tanssâ viijmâg-uv nuvâškuát
kiesah zeeniit alda párudâm korona
siävŋusub aalman, suojâleijee suoggâmân
pävkittah tom kukkenorroo sfäärijd
vááldáh sunde čielgâsávt tavaskulij

Já eidu tondiet
pargostis ij taarbâš čuuvtijgin vaijeeđ
tuše kiärduđ siämmáá čáitálmâs
enâmustáá vittii oovtâ iijâ ääigi

Kuovskâsij kovvejeijee. Kove:Pertti Turunen.

Ethän sinä koko taivasta vangitse
ainoastaan houkuttelet
sen mystiset valot
linssin sisään
imaiset ne suorina, vihreinä, liloina, lakanankalpeina
maalaat niiden reunat punaisiksi
saat ne pyörimään ovaalia ontuvaa ympyrää
        tanssimaan Jäämeren kirkasta taivasta vasten
        heittämään sykkivät varjot kotoisen järven ylle

Ja kun näet
että väsynyt tanssi viimein taantuu
käärit zeniitin lähellä aaltoilevan koronan
himmeämmälle taivaalle, suojaavaan harsoon
räjäytät sen kaukaisiin sfääreihin
suuntana selkeä pohjoinen

Ja juuri siksi
työssään ei tarvitse paljoakaan jaksaa
vain toistaa sama näytelmä
korkeintaan viisi kertaa yhdessä yössä