28.2.2016

Säpligeh kyessin

"Kuás tääbbin lii majemustáá čorgejum?", must koijâdui fakkist mottoom ihe tassaaš.  Uáđđimviistijn hááisui. Tobbeen šliämádij kuocâgâm rááđu haajâ! Tot lâi-uv viärráás äšši.

Iskim smiettâđ. Mun kale lijjim čurgim mottoom peivi ovdiláhháá. Mut iä tobbeen talle lam magarehkin rááđuh kuoccâgmin. Nuorvust ko lijjim, uáđđájim ehidist tutâvâžžân hajâviistán. Muu snuolgânjune ij apsam maiden.

Mut nuárvui ko puárránškuođij mottoom peeivi keččin, lijjim siämmáá uáivilist ko iäráseh-uv. Haajâ lâi hirmos! Värrejim tállân ijjâsaijaan luuptân. Ain ko uáđđimviste patter puunjâi lieggâsubbon, haajâ šoodâi viehâvubbon. Suujâ puovtij kuorâškyettiđ: tyellittälli uáđđimvistij já luuptâ kooskâst ruottii säpligeh. Ko tutkui, kost toh pottii, čielgâi, et táálu piegguuttemrääigih lijjii meendu áávus, adai tobbeen! Kuássin ovdil säpligeh iä lam tobbeen aassâm, mut toh lijjii eskin palij varrim, tastko aldasijn leijee piäldu lâi valdum kiävtun huksimsaijeen. Säpligeh lijjii monâttâm eellimpirrâsis já lijjii vuálgám "evakkon".

Kieldâ imâšalmai poođij mirhâttiđ säpligijd. Sun lii imâšalmai tondiet, et sun maatij tivvoođ puoh já sun tooimâi vala lihâdem- já vuojâdâttâmmáttáátteijen. Párnááh lijjii moovtâ, ko eidu sun poođij. Nuuvt te sun koolvij káátu já lättee rááján mirkkâčuormâsijd já lâi vises tast, et säpligmirkkâ toimâččij pyereest: tot kuškâdičij rááđuid, nuuvt et toh iä háisuččii. Já ige kuhháágin, ko säpligeh láppojii. Mut tállân palij tastmaŋa uáđđimviistijn háisuškuođij... Nuuvtpa lâi ervidmist, et säpligeh lijjii liijká-uv sujâliih. Mut kost tot haajâ talle poođij?

Ulmuunjune ij apse nuuvt pyereest mut kuittâg-uv mottoom verd. Haajâ oroi puátimin nurheest, mast lijjii liegâdâspattereh. Toho ij peessâmgin nuuvt peri - koolgâi cuovkkiđ káátu. Já nuuvt te koolgâi suáittiđ "tivvoo". Ko sun poođij, sun-uv suvnâččij ääigis. Haajâ saje mahtnii puovtij apseđ. Oovtâst muoi meridáim sáhháđ káátu áávus oovtâ nurheest patter piällást. Pettâšume lâi koorâs: haajâ šoodâi čuuvtij vuáimálubbon, mut muoi iän kavnâm maiden. Koolgâi sáhháđ káátu áávus nube nurheestkis. Já tobbeen te kavnuuškuođij: säpligeh iä vuottum kosten, mut toi luodah: toh lijjii kuáddám čapisrástágáá rááđu liegâdâspoccee paaldân. Tot ráátu te tobbeen hááisui já kuocâgij. Vistig loddáá rááđu koolgâi hevâttiđ. Já káátu já lättee kooskâ koolgâi pyereest poossâđ já kuškâdiđ.

Čuávuvâš hommá lâi vala ohtii visásmittiđ, et piegguuttemrääigih liččii tuárvi kääržih. Toi oovdân piäijojii šiev viermih. Tastmaŋa koolgâi tiiláđ almaa, kote tivoi sáhhámraaigijd káátust. Uccâ elleežij tiet koolgâi pieđgiđ já tivottiđ káátu. Luhhoost láiguadeleijee maavsij.

Säpligväivi ij lah kiärdášum tastmaŋa. Mut maid te mun olssân vajam: mun vala-uv smietâm, ko kuulâm kostnii raattân, et säpligeh láá vuod puátimin. Tien haajâ jiem kale ollágin aaibâs.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti