tuš hokâttâlah
ton mystisijd čuovâid
liinsâ siisâ
njomâstah taid njuolgâdin, ruánáájin, lilan, jamâkuokšâdin
máálááh tai roobdâid ruopsâdin
finniih taid juurrâđ oovaallávt likkoo riggee
tánssáđ Jieŋâmeerâ kirkis alme vuástá
lebbiđ sparkkee suoivuid uápis jäävri oolâ
Já ko uáináh
et vaibâm tanssâ viijmâg-uv nuvâškuát
kiesah zeeniit alda párudâm korona
siävŋusub aalman, suojâleijee suoggâmân
pävkittah tom kukkenorroo sfäärijd
vááldáh sunde čielgâsávt tavaskulij
Já eidu tondiet
pargostis ij taarbâš čuuvtijgin vaijeeđ
tuše kiärduđ siämmáá čáitálmâs
enâmustáá vittii oovtâ iijâ ääigi
 |
| Kuovskâsij kovvejeijee. Kove:Pertti Turunen. |
Ethän sinä koko taivasta vangitse
ainoastaan houkuttelet
sen mystiset valot
linssin sisään
imaiset ne suorina, vihreinä, liloina, lakanankalpeina
maalaat niiden reunat punaisiksi
saat ne pyörimään ovaalia ontuvaa ympyrää
tanssimaan Jäämeren kirkasta taivasta vasten
heittämään sykkivät varjot kotoisen järven ylle
Ja kun näet
että väsynyt tanssi viimein taantuu
käärit zeniitin lähellä aaltoilevan koronan
himmeämmälle taivaalle, suojaavaan harsoon
räjäytät sen kaukaisiin sfääreihin
suuntana selkeä pohjoinen
Ja juuri siksi
työssään ei tarvitse paljoakaan jaksaa
vain toistaa sama näytelmä
korkeintaan viisi kertaa yhdessä yössä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti