Tiervâsvuottärhistem

Moonnâm ohhoost must lâi kesilenccu, mii tubdui peeljijn. Já tego nuuvt távjá, oovdâst lâi kirdemmätki. Mun moonnim tuáhtár kuuvl koijâdiđ, ličij-uv muu pelji kirdemoornigist. Tot lâi toppâlum já hurijdij suámálávt. Mihheen ij lah kirdemmääđhi ääigi nuuvt ilgâd ko povčâsteijee pelji. Tuáhtár tuuđhâi muu peeljijd já eeđâi, et pyeremus ličij sirdeđ määđhi suullân ohhoin, jis máhđulâš. Mut et mun jieš kolgim meridiđ, mon tehelâš muu mätki ličij. Mun meridim pääcciđ pááikán. Mudoi-uv muu nieidâst lâi iskosokko, mii puovtij sunjin tuárvi huolâ já streesâ, nuuvt et tien tááhust lâi šiev juurdâ pääcciđ pááikán.

Mut ovdilgo mun vuolgim tuáhtár kulen, sun eeđâi, et mun lijjim jo paijeel 50-ihásâš, ige munjin lam kuássin tohhum tiervâsvuottärhistem. Nuuvt et suu mielâst tot lâi avžuuttettee. Muu-uv mielâst juurdâ lâi pyeri. Nahan te sun čälistij munjin vuolgâttâs laboratorion. Mun kolgim elâččiđ vorrâiskosijn, já puátusij puáttim maŋa puáđáččim maassâd tiervâsvuottäärhistmân.  Mun moonnim tiiskâ kuuvl väridiđ ääigi.

Tastko vuástáväldimist lijjii vorrâiskosääigih väridemnáál eskin čuávuváá ookon, tiiskâ tyehin čokkájeijee vuástáväldimišedeijee avžui muu moonnâđ vorrâiskosáid pyecceiviäsu iskosväldimân, tastko toho ij tarbâšâm vyerdiđ. Puovtij tuše iđedist väzziđ siisâ. Já ääigi tiervâsvuottäärhistmân finniiččij jo tállân čuávuváá ookon. Taat puoh heivij pyereest muu äigitavluid-uv.

Muoi vuástáväldimišedeijein savâstâláim váhá, já sun pahudij, et pyecceiviäsu vorrâiskosáid mun tuše tarbâšiččim nubelágán vuolgâttâsluámáttuv. Mun tiäđust-uv šallišim tom, et tast šoodâi sunjin lasepargo. Já nuuvt sun tom vuolgâttâspááppár teevdij - mut váhá vaigâdávt. Sun eeđâi, et sun illá puovtij luuhâđ hirmâd smavvâ puustavijd pápárist já tiätumaašin šeermâst, mut et luhhoost iskosij noomah lijjii siämmáá saajeest kuohtuin luámáttuvâin. Nuuvt et luuhâđ ij jiešalnees tarbâšâmgin. Mun ávžojim sunjin tiätumaašinlaasâid, siämmáánáál ko muu pargoskippáár lâi avžum munjin mottoom ihe tassaaš. Já sun lopedij moonnâđ optikko kulen elâččiđ ko kiergâničij.

Čuávuváá peeivi mun eellim laboratoriost já paaccim vuordâččiđ puátusijd. Okko huurgij jotelávt lappâd, já nuuvt mun eidu oho keččin muu tuáhtárääigist oppeet tuolmim pyeráin vuástáväldimân jeđe čokánim vyerdiđ.

Ääigih lijjii taan tove muádlov minuttâd maŋanâm. Já ko viijmâg poođij muu vuáru, kiinii munjin omâs nisonijd čuorvij muu siisâ. Mun aštus moonnim. Taat nissoon viežâi munjin stuorrâ čäcilaasâ já tiällái fiijnáht njunelijnepaakâ valmâšin pevdinuuskán. Munnuu algâsavâstâllâm kuoskâi ton peeivi mielâttes pakkâ šooŋân. Olgon lâi  masa jo kulmâlov cekkid. Tastoo sun koijâdij, magareh huolah muu mielâ teddii já mondiet mun lijjim puáttám. Mun čielgiiškuottim, et lijjim puáttám tiervâsvuottäärhistmân. Sun hirmástui: ijhân sun tiättám tiervâsvuottäärhistmijn maiden! Ko muoi láin váháš áigáá nubijdân omâttâllâm, munjin čielgâi, et munhân čokkájim-uv njunáluvâi psykiatrijn. Ko lâi čielgâs, et mun jiem psykiatrisii iše taan tove tarbâšâm, sun mojonjalmijn iävtuttij, et pyehteen-uv muoi sárnuđ veik suu aašijn. Kale toh-uv tommittáá lijjii. Mun povvustim et aainâs-uv; kale mun lijjim pargostân hárjánâm väldiđ kuldâleijee rooli. Mut eres äšši lâi tiäđust-uv tot, mon pyereest mun mátáččim ulmuid išediđ vâi vuolgâttiččim-uv sii ain ovdâskulij. Loopâst sun koijâdij, vájáldittim-uv mun ennuv aašijd. Já kalehân mun maidnii lijjim vájáldittám. Eidu ovdebáá peeivi mun lijjim vájáldittám oovtâi šoddâmpeeivi äigitavluttem jieččân kalenderân. Tondiet mun karttim sirdeđ kirdemliipu-uv. Já maid mun jiem vala tiättám sunjin muštâliđ, lâi tot, maht mun juuttim suu vuástáväldim maŋa pááikán. Vääzin! Já eskin pääihist, 15 miinut väzzim maŋa, mun muštájim, et munhân aštus lijjim pyeráin joođoost. Ij ávttám ko jurgâlâddâđ já väzziđ maassâd.

Mut ovdilgo mun vuolgim pááikán psykiatri kulen, mun moonnim väridiđ uđđâ ääigi jieččân tiervâsvuottäärhistmân. Tiiskâ tyehin čokkái tot siämmáš nissoon ko ovdebáá-uv tove. Sun taan-uv tove vaaidij uáinus já tom, et ko psykiatri já tiervâsvuottipšoo noomah lijjii miäldáluvâi nommâlistoost. Sun vuod keejâi šeermân váhá vaigâdávt, ain-uv čalmelasâittáá. Tääl muu uđđâ äigi ličij eskin mánuppaje keččin. Tot kale lâi munjin olssân ávhálâš. Mun tiäđám, et tobbeen saahân šadda muu suolgâi pajanâm tiäddu. Tääl must lii ubâ mánuppaje äigi ruáinudmân. Toh kiiluh, moh tääl vyelgih mánuppaje ääigi, iä lah talle innig savâstâllâm vyelni tiervâsvuottäärhistmist. Já munhân uáinám talle, kiäin mun ton tovegis teeivâm, adai sattui-uv suu merkkim ruossâ taan tove olmâ sajan tiätumašinist.

Psykiatri kulen elâččem lâi kuittâg hävskis sattum muu piäiván. Mun finnejim lihâdem, já mist puohâin lâi hirmâd hävski. Mijjân čielgâi, et puohah täiđih kale vyerdiđ kesiluámu. Itten must lii pargo vala muádi tiijmán jeđe talle mun-uv ááigum algâttiđ jieččân luámu. Lii talle mottoom peivi asto čalâččiđ komovuotmainâs. Áinoo, maid mun taan muddoost páásám smiettâđ, lii tot et puátá-uv munjin reekkig psykiatri vuástáväldimist. Jis puátá, tom mun jiem kale ááigu nimmurdhánnáá mäksiđ.