6. Maht peessâđ rakkeet kuuvl?
Auto njune lâi ružâgâm já kuohtuuh ovdâuuvsah lijjii punjâgâm. Vyeijee uksâ lekkâsij tuše ucánjáhháá, já sátulii peln ovdâuksâ ij lekkâsâm ollágin. Uálgispele ružže lâi viärráb ko čižeppele. Codex pulttâsij tyehipeeŋkâ oolâ já tobbeen läädist pyecceesapilâsâi oolâ já toin naalijn peesâi pyecceiauto monnjâuuvsâ kuuvl. Sun lehâstij tom. Eeči poođij suu maajeeld. Luhhoost suoi iävá mahten lam lammim jieijâs.
Já forgâ suoi kuohtuuh čuážžoin šiljoost. Eeči juuđij várugávt pirrâ pyecceiauto já huámášij puohlágán repčuumijd. Sun suorgânij já smietâi, moin naalijn taid koolgâi tivvoođ. Mut Codexist lâi toos šiev iävtuttâs. Sun almottij:
- Eeči, tiäđáh-uv! Mun lam eidu finnim ohtâvuođâ robotkietân! Tääl muoi pyehteen komovuottiättur peht olášuttiđ tábáhtuumijd jorgoppelij!
- Jáá, naa --, eeči algâttij, mut movtáskâm kandâ joođhij:
- Eeči, jis mun ohjelmistám tiätumaašin nuuvt et muoi macâtteen pyecceiauto tien nube šiiljon? Talle vala ton verd et tot šadda aaibâs ovddii tilásis?
- Na pargeen nuuvt, kandâ! Pargeen nuuvt! Tot lii šiev čuávdus kale.
Já siämmást ko suoi nááđoin kukkeláá, Codex rosâdij ain kietâtijmijnis.
- Te, tääl tot luhostui! Codex ilodij.
- Hirmâd pyeri, eeči movtáskij.
Codex ohjelmistem išedij! Pyecceiauto starttai jieijâs uđđâsist.
- Hei, vyerdlist! eeči huikkái.
Suu mielâst oroi unohâssân uáiniđ nuuvt cuovkkânâm auto. Sun kuáivui lumostis motomijd komovuotšlaantijd já piejâi taid stivrejeijee stoovli oolâ sajanmáksun. Já koolgâihân meiddei ucánjihhii lááigu mäksiđ auto luoihâtmist. Já ko sun lâi tom porgâm, sun lâi moinnii naalijn hiälputtum. Mut ijhân sun tiäđustkin puáhtám leđe vises tast, et tohhejii-uv siämmááh šlaantih máksun meiddei Enâmist. Ránnjágaalaaks várás ain koolgâi lonottiđ ruuđâ, já tot lâi mottoomnáál váiváá. Majemustáá stuorrâ lonottum summe lâi lamaš uđđâ rakkeet uástim ohtâvuođâst.
Já ko sun lâi pieijâm ruuđâid sajanmáksun, sun peškâlij pyecceiauto uuvsâ kiddâ. Codex teddilij kietâtijmásis, já nuuvt te auto kevâškuođij. Tot vuojij vistig tyebbiláá jeđe jurgâlâdâi. Siämmáánáál ko puáđidijn-uv, tot vuojij njuškon. Tot cancoi mottoom máđháá jeđe vuod orostij.
- Jáhá, taat ij aaibâs tievâslávt toimâmgin, Codex pahudij já piejâi tiätumašinis uđđâsist joton.
Já talle kale tábáhtuuškuođij. Pyecceiauto starttai jieijâs vala uđđâsist jeđe cancoškuođij luodâ mield pyecceiviäsu kulij. Tot moonâi hitásávt mut vissásávt. Forgâ tot lappui uáinusist.
- Na tääl tot moonâi, eeči šuáhkádij já lâi tutâvâš.
Suoi Codexáin kuuláin auto larmâdâs njuorgomin.
- Vuoi ij! eeči hirmástui já smietâi jo, monâččij-uv taan larmâdâs keečild miinii aašijd puástud. Mut nuuvt ij orroom taan tove kevâmin.
Viäsu nurkke kale paasij taggaar tilásis ko paasij - ton tivvoom lâi sierâ kolgâđ ohjelmistiđ. Tom Codex ij eidu taan tove lam šoddâm jurdâččiđ. Já nuuvtpa sun rosâškuođij nubbijn ohjelmistmáin, vâi puovtij nurhegis tivodiđ.
Mut nurhe tivomân ij lamaškin äigi. Paifakkist suoi kuuláin, et Eennâm huáđđooh puáđeškuottii šiiljon.
-Kogobeht tot poŋkkái? puárásub huáđđoo omâttâlâi.
- Tääbbin kostnii tot jienâ kullui, kiinii nuorâbijd västidij sunjin.
Mut puárásub Eennâm ässee ij orroom kulâmin ige reagistmin ko sun siämmást tuuđhâi jákejâdij pirrâsis nuuvt intensiivlávt.
- Professor Puáhinävli! nuorâb huáđđoo kočoi.
- Jáá, hmm--. Maid?
Já nuorâb huáđđoo kiärdui vástadâsâs.
- Jáá, te pyeri! Tyebbin vâi? Na tallehân mij moonnâp tohongis tutkâđ, professor meridij.
Eeči culijdij Codexân:
- Professor Puáhinävli! Tie sun lii! Susthân tot Eennâm tuáhtár sáárnui-uv! Tääl muoi láán aaibâs olmâ saajeest!
Codex culáiditij:
Lii-uvsun tot professor kiinii vijses huáđdoid? Sun vissásávt kale tiätá, kost munnuu rakkeet lii! Manneen-uv koijâdiđ sust?
Eeči iäpádâlâi:
- Oroba vistig! Smietteen váhá!
Professor Puáhinävli moonâi eres huáđđoigijn táálu nurhe tutkâđ. Sun pallâguođij:
- Vuoihân stuárráámuuh meteoriiteh! Tääbbinhân lii masa jo räigi seeinist! Stuorrâ pittá seeinist lii luákkánâm!
Seinipitáh lijjii ain enâmist. Professor komárdui taid tutkâđ:
- Kávnoo-uvsun tääbbin kooskâst kostnii veik meteoriit? Vâi lii-uvsun tääbbin tábáhtum miinii eres luhottesvuođâid?
Siämmáá ääigi Codex lâi kiergânâm ohjelmistmist. Luákkánâm seini paifakkist ruápsááškuođij já kullui váhá suámálâš jienâ; aaibâs tego miinii ličij njurgom ollâ jienáin. Tastoo enâmist leijee seinipitáh kirdâččii sajasis, ohtâ nube maŋa. Professor keejâi uáppeidiskijn já illá uskuu čolmijdis.
- Vuoih! Išediđ! uáppeeh huhkádellii já koijâdii professorist, mii immâšijd tobbeen tábáhtui.
Professor lâi masa jo vises, et taat ferttij leđe miinii peinijáid, teikâ ucemustáá miinii suámálijd naharijd.
- Mun illáeleškuáđám, uáppeeh väidiškuottii vuáruttuvâi já jámálgâddii, kyeimi kyeimis maŋa.
Professor Puáhinävli ij nuuvtkin suorgânâm ruápsájeijee seeinist pic uáppeidis hyenes niärváin.
- Tij kustoo kolgâvetteđ hárjániđ vuáimálub tiettuutohâmân, sun palijdij jeđe vuolgij siisâ suáittiđ pyecceiviäsun.
Sun halijdij, et Tuáhtár Polaris puáđáččij keččâđ puoh suu jámálgâddâm uáppeid. Mut tego táválávt, professor Puáhinävli lâi läpittâm puhelimis. Sun vuolgij siisâ viežžâđ tom. Sun mulijdij ohtuumis:
- Tot kale vissâ lii pááccám laboratorio peevdi oolâ.
Já siämmáá ääigi nurhe tyehin Codexkyevtis eijijn oinijn čiččâm jámálgâddâm uápped já oovtâ siisâ láppojeijee professor.
- Jieh-uvgs tun puáhtám tain konstáin vyerdilistiđ? eeči culáiditij Codexân.
- Addâgâs, mut roobootkietâ tuáimá vala váhá jieijâs aigijn, Codex västidij.
Mut eeči ooinij tast siämmást meiddei máhdulâšvuođâ:
- Tääl! Tääl te muoi pesseen jotelávt rakkeet kuuvl! Puáđi, jotelávt!
Suoi kuovllistáin laasâst siisâ laboratorion. Rakkeet oinui tobbeen! Ige siste lamaš vala kihheen. Jieijâs tijmijn Codex lehâstij laboratorio laasâ. Rakkeet lâi tääl aaibâs sunnuu ooláádmuddoost!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti