Komovuotâmaainâs, jotkâ (lovvoost II, vyelilovvoost 6 ovdâskulij)

6. Maht peessâđ rakkeet kuuvl?

Auto njune lâi ružâgâm já kuohtuuh ovdâuuvsah lijjii punjâgâm. Vyeijee uksâ lekkâsij tuše ucánjáhháá, já sátulii peln ovdâuksâ ij lekkâsâm ollágin. Uálgispele ružže lâi viärráb ko čižeppele. Codex pulttâsij tyehipeeŋkâ oolâ já tobbeen läädist pyecceesapilâsâi oolâ já toin naalijn peesâi pyecceiauto monnjâuuvsâ kuuvl. Sun lehâstij tom. Eeči poođij suu maajeeld. Luhhoost suoi iävá mahten lam lammim jieijâs.

Já forgâ suoi kuohtuuh čuážžoin šiljoost. Eeči juuđij várugávt pirrâ pyecceiauto já huámášij puohlágán repčuumijd. Sun suorgânij já smietâi, moin naalijn taid koolgâi tivvoođ. Mut Codexist lâi toos šiev iävtuttâs. Sun almottij:
- Eeči, tiäđáh-uv! Mun lam eidu finnim ohtâvuođâ robotkietân! Tääl muoi pyehteen komovuottiättur peht olášuttiđ tábáhtuumijd jorgoppelij!
- Jáá, naa --, eeči algâttij, mut movtáskâm kandâ joođhij:
- Eeči, jis mun ohjelmistám tiätumaašin nuuvt et muoi macâtteen pyecceiauto tien nube šiiljon? Talle vala ton verd et tot šadda aaibâs ovddii tilásis?
- Na pargeen nuuvt, kandâ! Pargeen nuuvt! Tot lii šiev čuávdus kale.

Já siämmást ko suoi nááđoin kukkeláá, Codex rosâdij ain kietâtijmijnis.
- Te, tääl tot luhostui! Codex ilodij.
- Hirmâd pyeri, eeči movtáskij.

Codex ohjelmistem išedij! Pyecceiauto starttai jieijâs uđđâsist.

- Hei, vyerdlist! eeči huikkái.

Suu mielâst oroi unohâssân uáiniđ nuuvt cuovkkânâm auto. Sun kuáivui lumostis motomijd komovuotšlaantijd já piejâi taid stivrejeijee stoovli oolâ sajanmáksun. Já koolgâihân meiddei ucánjihhii lááigu mäksiđ auto luoihâtmist. Já ko sun lâi tom porgâm, sun lâi moinnii naalijn hiälputtum. Mut ijhân sun tiäđustkin puáhtám leđe vises tast, et tohhejii-uv siämmááh šlaantih máksun meiddei Enâmist. Ránnjágaalaaks várás ain koolgâi lonottiđ ruuđâ, já tot lâi mottoomnáál váiváá. Majemustáá stuorrâ lonottum summe lâi lamaš uđđâ rakkeet uástim ohtâvuođâst.

Já ko sun lâi pieijâm ruuđâid sajanmáksun, sun peškâlij pyecceiauto uuvsâ kiddâ. Codex teddilij kietâtijmásis, já nuuvt te auto kevâškuođij. Tot vuojij vistig tyebbiláá jeđe jurgâlâdâi. Siämmáánáál ko puáđidijn-uv, tot vuojij njuškon. Tot cancoi mottoom máđháá jeđe vuod orostij.
- Jáhá, taat ij aaibâs tievâslávt toimâmgin, Codex pahudij já piejâi tiätumašinis uđđâsist joton.

Já talle kale tábáhtuuškuođij. Pyecceiauto starttai jieijâs vala uđđâsist jeđe cancoškuođij luodâ mield pyecceiviäsu kulij. Tot moonâi hitásávt mut vissásávt. Forgâ tot lappui uáinusist.
- Na tääl tot moonâi, eeči šuáhkádij já lâi tutâvâš.
Suoi Codexáin kuuláin auto larmâdâs njuorgomin.
- Vuoi ij! eeči hirmástui já smietâi jo, monâččij-uv taan larmâdâs keečild miinii aašijd puástud. Mut nuuvt ij orroom taan tove kevâmin.

Viäsu nurkke kale paasij taggaar tilásis ko paasij - ton tivvoom lâi sierâ kolgâđ ohjelmistiđ. Tom Codex ij eidu taan tove lam šoddâm jurdâččiđ. Já nuuvtpa sun rosâškuođij nubbijn ohjelmistmáin, vâi puovtij nurhegis tivodiđ.

Mut nurhe tivomân ij lamaškin äigi. Paifakkist suoi kuuláin, et Eennâm huáđđooh puáđeškuottii šiiljon.

-Kogobeht tot poŋkkái? puárásub huáđđoo omâttâlâi.
- Tääbbin kostnii tot jienâ kullui, kiinii nuorâbijd västidij sunjin.

Mut puárásub Eennâm ässee ij orroom kulâmin ige reagistmin ko sun siämmást tuuđhâi jákejâdij pirrâsis nuuvt intensiivlávt.
- Professor Puáhinävli! nuorâb huáđđoo kočoi.
- Jáá, hmm--. Maid?

Já nuorâb huáđđoo kiärdui vástadâsâs.
- Jáá, te pyeri! Tyebbin vâi? Na tallehân mij moonnâp tohongis tutkâđ, professor meridij.

Eeči culijdij Codexân:
- Professor Puáhinävli! Tie sun lii! Susthân tot Eennâm tuáhtár sáárnui-uv! Tääl muoi láán aaibâs olmâ saajeest!

Codex culáiditij:
 Lii-uvsun tot professor kiinii vijses huáđdoid? Sun vissásávt kale tiätá, kost munnuu rakkeet lii! Manneen-uv koijâdiđ sust?

Eeči iäpádâlâi:
- Oroba vistig! Smietteen váhá!

Professor Puáhinävli moonâi eres huáđđoigijn táálu nurhe tutkâđ. Sun pallâguođij:
- Vuoihân stuárráámuuh meteoriiteh! Tääbbinhân lii masa jo räigi seeinist! Stuorrâ pittá seeinist lii luákkánâm!

Seinipitáh lijjii ain enâmist. Professor komárdui taid tutkâđ:
- Kávnoo-uvsun tääbbin kooskâst kostnii veik meteoriit? Vâi lii-uvsun tääbbin tábáhtum miinii eres luhottesvuođâid?

Siämmáá ääigi Codex lâi kiergânâm ohjelmistmist. Luákkánâm seini paifakkist ruápsááškuođij já kullui váhá suámálâš jienâ; aaibâs tego miinii ličij njurgom ollâ jienáin. Tastoo enâmist leijee seinipitáh kirdâččii sajasis, ohtâ nube maŋa. Professor keejâi uáppeidiskijn já illá uskuu čolmijdis.

- Vuoih! Išediđ! uáppeeh huhkádellii já koijâdii professorist, mii immâšijd tobbeen tábáhtui.

Professor lâi masa jo vises, et taat ferttij leđe miinii peinijáid, teikâ ucemustáá miinii suámálijd naharijd.
- Mun illáeleškuáđám, uáppeeh väidiškuottii vuáruttuvâi já jámálgâddii, kyeimi kyeimis maŋa.

Professor Puáhinävli ij nuuvtkin suorgânâm ruápsájeijee seeinist pic uáppeidis hyenes niärváin.
- Tij kustoo kolgâvetteđ hárjániđ vuáimálub tiettuutohâmân, sun palijdij jeđe vuolgij siisâ suáittiđ pyecceiviäsun.

Sun halijdij, et Tuáhtár Polaris puáđáččij keččâđ puoh suu jámálgâddâm uáppeid. Mut tego táválávt, professor Puáhinävli lâi läpittâm puhelimis. Sun vuolgij siisâ viežžâđ tom. Sun mulijdij ohtuumis:
- Tot kale vissâ lii pááccám laboratorio peevdi oolâ.

Já siämmáá ääigi nurhe tyehin Codexkyevtis eijijn oinijn čiččâm jámálgâddâm uápped já oovtâ siisâ láppojeijee professor.
- Jieh-uvgs tun puáhtám tain konstáin vyerdilistiđ? eeči culáiditij Codexân.
- Addâgâs, mut roobootkietâ tuáimá vala váhá jieijâs aigijn, Codex västidij.

Mut eeči ooinij tast siämmást meiddei máhdulâšvuođâ:
- Tääl! Tääl te muoi pesseen jotelávt rakkeet kuuvl! Puáđi, jotelávt!

Suoi kuovllistáin laasâst siisâ laboratorion. Rakkeet oinui tobbeen! Ige siste lamaš vala kihheen. Jieijâs tijmijn Codex lehâstij laboratorio laasâ. Rakkeet lâi tääl aaibâs sunnuu ooláádmuddoost!

Tiervâsvuottärhistem

Moonnâm ohhoost must lâi kesilenccu, mii tubdui peeljijn. Já tego nuuvt távjá, oovdâst lâi kirdemmätki. Mun moonnim tuáhtár kuuvl koijâdiđ, ličij-uv muu pelji kirdemoornigist. Tot lâi toppâlum já hurijdij suámálávt. Mihheen ij lah kirdemmääđhi ääigi nuuvt ilgâd ko povčâsteijee pelji. Tuáhtár tuuđhâi muu peeljijd já eeđâi, et pyeremus ličij sirdeđ määđhi suullân ohhoin, jis máhđulâš. Mut et mun jieš kolgim meridiđ, mon tehelâš muu mätki ličij. Mun meridim pääcciđ pááikán. Mudoi-uv muu nieidâst lâi iskosokko, mii puovtij sunjin tuárvi huolâ já streesâ, nuuvt et tien tááhust lâi šiev juurdâ pääcciđ pááikán.

Mut ovdilgo mun vuolgim tuáhtár kulen, sun eeđâi, et mun lijjim jo paijeel 50-ihásâš, ige munjin lam kuássin tohhum tiervâsvuottärhistem. Nuuvt et suu mielâst tot lâi avžuuttettee. Muu-uv mielâst juurdâ lâi pyeri. Nahan te sun čälistij munjin vuolgâttâs laboratorion. Mun kolgim elâččiđ vorrâiskosijn, já puátusij puáttim maŋa puáđáččim maassâd tiervâsvuottäärhistmân.  Mun moonnim tiiskâ kuuvl väridiđ ääigi.

Tastko vuástáväldimist lijjii vorrâiskosääigih väridemnáál eskin čuávuváá ookon, tiiskâ tyehin čokkájeijee vuástáväldimišedeijee avžui muu moonnâđ vorrâiskosáid pyecceiviäsu iskosväldimân, tastko toho ij tarbâšâm vyerdiđ. Puovtij tuše iđedist väzziđ siisâ. Já ääigi tiervâsvuottäärhistmân finniiččij jo tállân čuávuváá ookon. Taat puoh heivij pyereest muu äigitavluid-uv.

Muoi vuástáväldimišedeijein savâstâláim váhá, já sun pahudij, et pyecceiviäsu vorrâiskosáid mun tuše tarbâšiččim nubelágán vuolgâttâsluámáttuv. Mun tiäđust-uv šallišim tom, et tast šoodâi sunjin lasepargo. Já nuuvt sun tom vuolgâttâspááppár teevdij - mut váhá vaigâdávt. Sun eeđâi, et sun illá puovtij luuhâđ hirmâd smavvâ puustavijd pápárist já tiätumaašin šeermâst, mut et luhhoost iskosij noomah lijjii siämmáá saajeest kuohtuin luámáttuvâin. Nuuvt et luuhâđ ij jiešalnees tarbâšâmgin. Mun ávžojim sunjin tiätumaašinlaasâid, siämmáánáál ko muu pargoskippáár lâi avžum munjin mottoom ihe tassaaš. Já sun lopedij moonnâđ optikko kulen elâččiđ ko kiergâničij.

Čuávuváá peeivi mun eellim laboratoriost já paaccim vuordâččiđ puátusijd. Okko huurgij jotelávt lappâd, já nuuvt mun eidu oho keččin muu tuáhtárääigist oppeet tuolmim pyeráin vuástáväldimân jeđe čokánim vyerdiđ.

Ääigih lijjii taan tove muádlov minuttâd maŋanâm. Já ko viijmâg poođij muu vuáru, kiinii munjin omâs nisonijd čuorvij muu siisâ. Mun aštus moonnim. Taat nissoon viežâi munjin stuorrâ čäcilaasâ já tiällái fiijnáht njunelijnepaakâ valmâšin pevdinuuskán. Munnuu algâsavâstâllâm kuoskâi ton peeivi mielâttes pakkâ šooŋân. Olgon lâi  masa jo kulmâlov cekkid. Tastoo sun koijâdij, magareh huolah muu mielâ teddii já mondiet mun lijjim puáttám. Mun čielgiiškuottim, et lijjim puáttám tiervâsvuottäärhistmân. Sun hirmástui: ijhân sun tiättám tiervâsvuottäärhistmijn maiden! Ko muoi láin váháš áigáá nubijdân omâttâllâm, munjin čielgâi, et munhân čokkájim-uv njunáluvâi psykiatrijn. Ko lâi čielgâs, et mun jiem psykiatrisii iše taan tove tarbâšâm, sun mojonjalmijn iävtuttij, et pyehteen-uv muoi sárnuđ veik suu aašijn. Kale toh-uv tommittáá lijjii. Mun povvustim et aainâs-uv; kale mun lijjim pargostân hárjánâm väldiđ kuldâleijee rooli. Mut eres äšši lâi tiäđust-uv tot, mon pyereest mun mátáččim ulmuid išediđ vâi vuolgâttiččim-uv sii ain ovdâskulij. Loopâst sun koijâdij, vájáldittim-uv mun ennuv aašijd. Já kalehân mun maidnii lijjim vájáldittám. Eidu ovdebáá peeivi mun lijjim vájáldittám oovtâi šoddâmpeeivi äigitavluttem jieččân kalenderân. Tondiet mun karttim sirdeđ kirdemliipu-uv. Já maid mun jiem vala tiättám sunjin muštâliđ, lâi tot, maht mun juuttim suu vuástáväldim maŋa pááikán. Vääzin! Já eskin pääihist, 15 miinut väzzim maŋa, mun muštájim, et munhân aštus lijjim pyeráin joođoost. Ij ávttám ko jurgâlâddâđ já väzziđ maassâd.

Mut ovdilgo mun vuolgim pááikán psykiatri kulen, mun moonnim väridiđ uđđâ ääigi jieččân tiervâsvuottäärhistmân. Tiiskâ tyehin čokkái tot siämmáš nissoon ko ovdebáá-uv tove. Sun taan-uv tove vaaidij uáinus já tom, et ko psykiatri já tiervâsvuottipšoo noomah lijjii miäldáluvâi nommâlistoost. Sun vuod keejâi šeermân váhá vaigâdávt, ain-uv čalmelasâittáá. Tääl muu uđđâ äigi ličij eskin mánuppaje keččin. Tot kale lâi munjin olssân ávhálâš. Mun tiäđám, et tobbeen saahân šadda muu suolgâi pajanâm tiäddu. Tääl must lii ubâ mánuppaje äigi ruáinudmân. Toh kiiluh, moh tääl vyelgih mánuppaje ääigi, iä lah talle innig savâstâllâm vyelni tiervâsvuottäärhistmist. Já munhân uáinám talle, kiäin mun ton tovegis teeivâm, adai sattui-uv suu merkkim ruossâ taan tove olmâ sajan tiätumašinist.

Psykiatri kulen elâččem lâi kuittâg hävskis sattum muu piäiván. Mun finnejim lihâdem, já mist puohâin lâi hirmâd hävski. Mijjân čielgâi, et puohah täiđih kale vyerdiđ kesiluámu. Itten must lii pargo vala muádi tiijmán jeđe talle mun-uv ááigum algâttiđ jieččân luámu. Lii talle mottoom peivi asto čalâččiđ komovuotmainâs. Áinoo, maid mun taan muddoost páásám smiettâđ, lii tot et puátá-uv munjin reekkig psykiatri vuástáväldimist. Jis puátá, tom mun jiem kale ááigu nimmurdhánnáá mäksiđ.